Kesäkuun alussa viikolla 29 heräsin pitkästä aikaa pirteänä keskellä yötä ja valvoin tunnin tai pari. Alkuraskaudessa uniongelmia oli jonkin verran – ainakin sitä, että piti ravata yöllä vessassa – mutta sitten toisella kolmanneksella hävisivät ja nukuin hyvin suunnilleen viikolle 29 asti muutamia heräilyjä lukuunottamatta. Nyt yölliset valvomiset tekivät paluun ja mietinkin, onko koko tätä koko loppuraskauden ajan. Ei onneksi. Välillä oli monta yötä, jotka nukuin ihan sikeästi putkeen ja välillä taas näitä heräämisiä, yleensä siinä kolmen ja kuuden välillä aamuyöstä. Yksittäisinä heräilyöinä eivät kuitenkaan juurikaan haitanneet.
Näillä viikoilla vaivasivat myös öisin puutuvat jalat, mutta tuohon löytyi apu rautalääkkeestä. Kävin verikokeissa ja ferritiini oli taas vajonnut alle kahdenkympin. Eipä siinä, rautakuurille vaan ja sattumaako vaiko ei, mutta tuntui, että jalkaongelmat hävisivät parin viikon raudan syönnin jälkeen. Tilalle tuli tietysti toinen ongelma, mahaongelmat, mutta nekin tuntuivat ihan siedettäviltä vielä näillä viikoilla. Viikolla 28 olisi myös normaalisti teetetty sokerirasitustesti, mutta koronan takia otettiin vain paastoamisen jälkeinen glukoosikoe ja arvo oli sen verran hyvä, ettei sokerirasituskokeeseen tarvinnut mennä.
Maha oli jo sen verran iso, että olo oli yhtä ketterä kuin norsulla. Sulavaliikkeiset kierähtämiset tai mikään vatsalihasten varassa tehtävät liikkeet eivät enää onnistuneet. Niinpä öisin heräsi välillä myös möngertämään ympäri kyljeltä toiselle, kun toinen puoli oli jo ihan puuduksissa. Kaverit kehottivat nukkumaan tyynyjen kanssa ja niitä sitten koitinkin laittaa ympärilleni. Auttoivat jonkin verran. Tosin jonain öinä heräsi siihen, että kaikki tyynyt olivat hypänneet lattialle ja niitä sitten tarvi huonolla ulottuvuudellaan ja olemattomilla vatsalihaksillaan koittaa keräillä. Harkitsin kunnollisen raskaus/imetystyynyn ostamista, mutta sitten välillä taas oli öitä, jolloin tyynyt vaan häiritsivät olemassaolollaan ja paras oli sittenkin ilman yhtäkään pehmustetta. Ota näistä olotiloista sitten selvää.
Muuten nämä viikot olivat jaksamisen kannalta ja muutoinkin varsin jees. Tuntui, että kuitenkin aika helpolla olin päässyt tähän asti kolmannella kolmanneksella, kun monet tyypilliset oireet, kuten turvotus, selkäkivut, närästys, jne. eivät vaivanneet ollenkaan.
Ihmisten ilmoille pääsin myös pitkästä aikaa ja tuntemattomat ihmiset tulivat juttelemaan, kun näkivät ison mahan kanssa lyllertävän olemukseni. Vauvan entistä paremmat mahdollisuudet selvitä kohdun ulkopuolella piristi ja myös liikkeet olivat aiempaa selvempää myllerrystä ja asennon vaihtoa.
Raskaudenseurantakäynnit viikolla 27-30:
- Viikko 28: Verikokeet, 0 euroa
- Viikko 29: Tapaaminen kätilön kanssa, 0 euroa
- Rahaa kulunut tähän mennessä tutkimuksiin: 245 euroa