Aussityöpaikoilla tuntuu olevan suomalaisia työpaikkoja enemmän sosiaalista oheistoimintaa työpäivään sisällytettynä. Viime vuonna meille järjestettiin työpaikan omat Selviytyjät, johon jokaisesta tiimistä valittiin yksi osallistuja. Tämän vuoden kisana on taas ollut Master Chef tiimeittäin. Meidänkin tiimi kisasi alkukarsinnoissa, aiheena ‘Donut go breaking my heart’ ja budjettina 40 dollaria, jolla piti ruokkia noin 20 ihmistä. Ruoka valmistettiin etukäteen ja tuotiin töihin vain näytille. Sen jälkeen tuomarit maistoivat ensin ja pisteyttivät annokset, minkä jälkeen muut saivat rääppiä loput herkut suihinsa.
Meidän tiimi koostuu enimmäkseen hiljaisista ja sosiaalisia tilanteita kammoksuvista IT-alan ihmisistä, joten yllätys ei ollut suuri, kun kukaan ei ilmoittautunut vapaaehtoiseksi väsäämään suurta donitsikakkua tai muuta tuomareiden sydämet sulattavaa leipomusta. Lopulta ostimme kaupasta donitseja ja kokosimme niistä keon, jonka koristelimme suklaakastikkeella, kermavaahdolla ja mansikkahillolla. No, arvatenkin tämä läjä hävisi vastapuolen luomuksille, joten kisa ei jatkunut meidän osalta. Onneksi sinänsä, koska melkoinen homma oli suunnitella ja säätää, mihin tuo 40 dollaria käytetään. Muiden herkkujen syöminen joka toinen viikko on kumminkin ollut kivaa.
Tuollaiset järjestetyt ‘aamuteet’, eli morning teat ovat muutoinkin täällä yleinen tapa. Googlekin tietää kertoa seuraavaa:
morning–tea. Noun. (plural morning teas) (Australia, New Zealand) A small meal or snack eaten between breakfast and lunch; a period of time set aside for this purpose, taken as a break from schoolwork, work, a conference, etc.
Töissä nuo morning teat ovat yleensä vapaamuotoisia tiedotustilaisuuksia, jossa julkistetaan joku asia tai muuten vaan juhlistetaan onnistumisia. Työpaikan keittiönpöydälle katetaan pientä naposteltavaa, kevätkääryleitä, sushia, pieniä kerrosvoileipiä ja sen sellaista. Usein yllättävän suolaispainotteista purtavaa. Teetä tai kahvia ei myöskään tapahtumassa tarjoilla tai juoda, mutta toki oma-aloitteisesti voi tehdä itselleen kupposen, jos sellainen maistuu. Viime syksynä järjestettiin myös monikulttuurisuuden aamutee, johon jokainen sai tuoda syötävää omasta synnyinmaastaan/kulttuuriperimästään.
Ruoka on myös keskeinen osa meidän sprint- ja increment planningeja. Varsinkin kahden päivän kestoinen increment planning, jossa suunnitellaan työt noin seuraavalle kolmelle kuukaudelle, on todellista mässäämistä. On sipsiä, karkkia, suklaapatukoita, keksejä, ja myös niitä donitseja.
