Jos joku blogin lukijoista ei ole vielä kuullut, niin – töttöröö! – täällä odotellaan uutta perheenlisäystä syntyväksi ensi elokuussa. Kaikille kavereillekaan Suomessa en ole vielä asiasta kertonut. Olisi kiva kertoa kasvotusten, kuulumisten vaihdon jälkeen, mutta täällä asuessa osa ihmissuhteista menee väkisinkin niin, että tulee oltua kunnolla yhteydessä noin kerran vuodessa. Varmaan luontevinta olisi jakaa tällaiset uutiset puhelimitse, mutta kun eihän nykyisin kukaan enää soita kellekään! Skypetettyä sentään tulee joskus, muttei kovinkaan usein. Näin jäävät isot uutiset helposti kuulematta puolin ja toisin.

Ensin ajattelin, etten kirjoittaisi asiasta tänne blogiinkaan ennen kuin viime metreillä, mutta muutin mieltäni. Kyse on niin koko elämän mullistavasta asiasta, että olisi kiva muistaa tulevaisuudessakin yksityiskohtia raskaana olemisesta. Luulen, että viimeistään vauvan kanssa valvominen pyyhkii tehokkaasti suurimman osan muistista. Toiseksi on ollut kiinnostavaa lukea muiden kokemuksia aiheesta, joten ehkä joku satunnainen lukijakin näistä voi hyötyä, kenpä tietää (ja Kenpä ei).

Ihan kokonaisvaltaiseksi vauvablogiksi en ajatellut tätä muuttaa, mutta ainakin raskauden etenemisestä haluan raportoida ja toki sitten synnytyksestä, jos ja kun siihen asti päästään. Samoin ajattelin laskea, kuinka paljon vauvan tuominen maailmaan täällä maksaa, lähinnä siis tutkimukset ja synnyttäminen. Muita kuluja, kuten raskaustestit, raskausvitamiinit tai äitiysvaatteet, en ole alkanut listaamaan ylös. Niihin lienee uppoaisi jokaisessa maassa joitain kymppejä tai satasia.

Raskausviikot yhdestä kuuteen

Kun aloimme suunnitella perheenlisäystä, hämmästytti eniten se, kuinka kiihkeästi raskautumista alkoi heti odottaa ja kuinka ison pettymyksen jokainen kuukausi aiheutti, jolloin yritys ei tuottanut tulosta. Olin ajatellut, että asiassa voisi edetä rennosti, mutta tuntemukset menivät heti nollasta sataan. Näin jälkikäteen ajatellen oli hyvä, että odotusta joutui muutaman kuukauden odottamaan. Tuli luettua kokemuksia pariskunnista, jotka ovat yrittäneet lasta useamman vuoden ja ymmärrettyä, miten vähän todennäköisyyksiin voi itse kotikonstein vaikuttaa. Jokainen kuukausi heität noppaa ja mikäli kaikki on kunnossa, on silti vain yhden kerran viidestä mahdollisuus onnistua.

Meillä kävi tuuri, koska lopulta tulin raskaaksi. Alkuviikot olivat yhtä onnellista hämmennystä. Tuleeko meille oikeasti vauva? Miten juuri tässä kierrossa? Mitä me tehtiin eri tavalla? Eipä varmaan juuri mitään, se jokin vain osui kohdalleen, ja eräänä päivänä tiesin olevani raskaana. Noin viikko ovulaation jälkeen mahan seutuvilla alkoivat omituiset tuntemukset. Vatsa oli kuuma, turvonnut pallo. Tuntui, kuin jokin olisi laittanut mahan sisäpuolelle levyn, jolla työnsi vatsaa tasaisesti ulospäin. Vatsa oli myöskin kosketusherkkä ja parit farkut jäivät samantien pois käytöstä, koska tuntuivat vyötärön kohdalta niin ikäviltä. Muutaman päivän kuluttua aloin palella yöllä 25 asteen lämmössä ja mahatuntemusten seuraksi tuli omituiset rintatuntemukset. Kun päiviä oli kulunut riittävästi, tein testin, joka varmisti sen, mitä oireiden perusteella olinkin osannut arvella.

Ensimmäisillä viikoilla olo oli enimmäkseen hyvä, jopa tavallista energisempi. Ainoastaan yksi migreeni iski viikolla 5, mihin en voinut syödä tavanomaisia lääkkeitäni ja mikä aiheutti siten ylimääräistä kärvistelyä. Tuttuja reittejä kävellessä osa asioista tuoksui satunnaisesti tavallista voimakkaammalle, mutta mitään jatkuvaa hajuaistin yliherkistymistä en kokenut. Turvotus jatkui, minkä vuoksi alkio sai ensimmäisen nimensä, “kaksoset”. Kaksoset siellä myllää. Kaksosilla on nälkä. Jne. (Myöhemmin toki selvisi, että yhtä tässä odotellaan).

Kuudennelle viikolle osui myös jouluaatto. Vaikka ultrassa ei oltu vielä käyty, päätettiin, että perheille kerrotaan jo tässä vaiheessa varovainen jouluyllätys disclaimerilla. Siskot saivat jo tietää vähän etukäteen Australiaan tullessaan. Viimeistään joulupöydässä graavilohen syömättömyydestä asia olisi kuitenkin paljastunut.

Raskaudenseurantakäynnit viikoilla 1-6:

• Viikko 5, yleislääkäri: Lähete varhaisultraan ja käsky syödä Panadolia päänsärkyihin
• Rahaa mennyt tähän mennessä: 0 euroa.